"Hello darling, yes yes, cheap price! Massage? Transport. Motorbike or helicopter?"

                                     Demarco- I love my life, kuvastaa siis oikein loistavasti fiilistäni! :)

Tallustelen pikku kaduilla hyvinkin pätevänä. :)

Iltaisin auringonlaskun väriloisto oli mahtava!

Tosiaan maanantain ja tiistain välisenä yönä rantauduin tänne Balille, taas. Miehän kävin jo Team PaHe:ilemassa Hennan kanssa täällä viime maaliskuussa. Tää on kyllä ihan kiva paikka ja miusta tuntuu, että nyt täällä ei oo niin paljoa semmosia ärsyttäviä tuputtaja kauppiaita rannalla ja muualla. Kun viimeksi ei saanut hetken rauhaa, kun rannalle erehtyi. Nyt sain ottaa arskaa ihan rauhassa, mitä nyt jotkut tuli tarinoimaan, mutta se ei ollut häiritsevää! Luulen kyllä, että kauppiaat ei ole niin hanakoita tuputtamaan yksinään liikkujalle, kun kolmelle suomitytölle. Kyllähän siinä pitkällä matikalla kun laskee, niin on jo kaks ostajaehdokasta vähemmän. Joo tosiaan, tää sherlock unohti laittaa sitä aurinkorasvaa mahaan ja selkään. Ja kerronpa muuten, että ihan pikkusen koskee! Ensimmäisenä yönä ei paljon asentoa vaihdettu, koska ei ollut montaa kohtaa tässä raadossa, joka olisi voinut patjaan koskettaa.

Päivät menee kyllä ihan leppoisasti rentoutuen, nukkuen hyvin, ottaen arskaa ja mie oon nyt opetellu surffaa surffaa! Kuulkaas miusta tulee vielä niin pro. ;) Otin tosiaan semmosen surffitunnin ja siellä minä semmoset 2,5 tuntia viiletettiin allonharjalla. Mutta surffaus on ihan super hauskaa!! Tajusin homman aika näppärästi ja heti alusta asti loikkasin laudalle ja siellä me mentiin. Ensin toki vaan nappailin pikku pikku aaltoja, mutta lopussa kuulkaas sain jo isompia kiinni ja osasin ohjaillakin! Se on niin siistiä! Miun tuntevat voi nyt vaan pienessä päässään kuvitella, kun mie innoissani hehkutan ja mitään tolkkua ei saa puheesta. Meikäläisellä kun tuppaa tuo ajatus lentämään nopeammin kuin saan puhetta tuotettua (ihan kun mie muutenkaan osaisin puhua selkeästi..:D) Mutta joo, no nyt oon sitten surfaillut aika ahkerasti! Se on kyllä yllättävän rankkaa! Oon kyllä niin naatti, kun selviän rannalta pois. Lihaksia kolottaa ja joo, ei paljon helpota noita pahasti palaneita kohtia. Mutta ei haittaa! Illalla olen sitten hemmotellut itteäni: syöny aivan taivaallista ruokaa, käynyt hieronnassa (sehän on aivan ilmaista täällä), kasvohoidossa, manikyyrissä, pedikyyrissä, jalkahoidossa ja mitä vielä.. Ja joka toinen aamu olen käynyt reippaana juoksemassa rannalla, jonka jälkeen uiskentelen tuossa hotellin uima-altaassa! Ah, ihanaa! Tosin huonot koipeni vähän kiroilee tuosta juoksemisesta hiekassa ilman kenkiä, mutta kiltistihän tuo tassu liikkuu toisen eteen. Hah, tuo on hauska tuo uima-allas, kun se on ihan täynnä vettä.. No sinne kun hulahdat, niin tulee oikee tonnikeiju olo, kun vesi vaan vyöryy altaasta pihalle… Ei kai mulla nyt niin paljoa sitä elopainoa ole.. Kannatan siis kaikille hotelliyrittäjille, että elkää täyttäkö sitä allasta ihan piri pintaan, koska asiakkaat joilla on hiukan heikompi itsetunto ja mielenterveys, voi saada pahoja traumoja. :D

Shoppaillutkin olen! ;) Sisustan oikein hyvää vauhtia sitä olematonta kotiani. Ostin nimittäin kolmen taulun sarjan. Mulla on semmonen fiilis, että niitä tauluja ei rykästäkään ihan millekään pikkuseinälle, että asunnon koko on katottava niitten ihanien taulujen mukaan. :D Niin se vain menee! ;)

Mutta kyllä; olen nauttinut täysin siemauksin lomastani!

Tosiaan yksin lähdin tälle reissulle matkaan, mutta se nyt ei ole menoa haitannut. Ei täällä yksinäiseksi jää. Täällä on todella paljon turisteja ja kaikkialta löytää porukkaa joiden kanssa voi hengailla tai tarinoida. Viime päivinä olenkin viettänyt aikaani parin surffiporukan kanssa ja paikalliset on myös hyvin viihdyttävää seuraa. Täytyy myöntää, että on huomattavasti avoimemmin mielin ja tulee enemmän kommunikoitua, kun ei ole ns. sitä ”omaa” kaveria mukana. Ja kai muillekin on pienempi kynnys tulla juttelemaan, kun puoli kuollut keitetty rapu makaa nääntyneenä surfilaudan päällä ja rykii suola vettä pihalle. Sitä ei ainakaan kovinkaan uhkaavaksi voi luokitella. :D Eipähän tarvitse yksin nyhvöttää! Viimeisenä päivänä törmäsinkin suomalaiseen porukkaan ja hengailin heidän kanssaan! :)

Kuva yhtä tärähtänyt kuin kuvassa oleva otus

Avaudun nyt lauantaiaamustani.. Äiti ja jotkut muutkin lukijoista, siirtykää suoraan seuraavaan kappaleeseen. :D

Kuinka ärsyttävää voi olla se, että kun kävelet kadulla ”aamulla” (no mulle se oli aamua..) ja et todellakaan jaksa kommunikoida, hymyillä tai kuunnella joutavan päivästä läpinää! En totta tosiaan jaksa pienessä, itse aiheutetussa, heikohkossa olotilassa kuunnella joka helvetin nurkalla ”transport transport, yes yes..” Ja ihmiset heiluttelee käsiään kuin ajaisivat mopolla.. Ei helvetti sentään, no en halua! Jos olen ylittämässä tietä ja selvästi ja määrätietoisesti (näinköhän?) suuntaamassa 10 metrin päässä olevalle rannalle, niin kyllä ehdottomasti haluan kyydin. Voi hyvä helvetti sentään. Tai vielä parempi oli, kun taksikuski kysyi haluanko kyydin, kun kuski ajoi yksisuuntaista erisuuntaan kuin meikäläinen käveli. Siis ei jumaliste.. Siinä vaiheessa en voinut kuin jatkaa matkaani ja olla välittämättä. Hyvissä ajoin tosin tajusin, että kuuntelen musiikkia hyvin kovalla, pistän arskat päähän ja tallustelen eteenpäin kuin ulkopuolella olevaa elämää ei olisikaan ja jopas se helpottikin oloa. Olihan muuten oikein hyvä mielentila tehdä ostoksia, koska en todellakaan jaksanut jäädä tinkailemaan, sanoin todella törkyhalvan hinnan aluksi ja sitten korotin hiukan. Jos myyjä yritti jäädä vänkäämään, lähdin pois ja lopulta myyjä juoksi perään. :) Niinpä mukaan tarttua sandaalit ja pari paitaa. Ei hullumpi. Oikein hyvä mielentila siis tällä kertaa.:’D Mutta näin.. Seuraavat aamut saakin olla sitten parempi happisia, kiitos ja kumarrus. Älkää nyt saako vääriä mielikuvia, että olisin jotenkin sosiaalisesti vajaavainen, en vain jaksa ainaista turhaa höpötystä väärällä mielentilalla. :D

Beautifull sunset at Kuta Beach

Viimeinen päivä meni oikein rattoisasti nukkuen ja rannalla lahnana maaten. Matka lentokentälle puolestaan olikin hyvin mielenkiintoinen! :D Olin sopinut erään naisen kanssa, että okei hänellä on kyyti minulle tälle illalle ja halpakin vielä. Senhän takia sen valitsinkin. :D Puolet halvempi melkein kuin tullessa. No menin sitten kyselemään illalla kyytiä ja nainen oli luullut, että lähden kahden päivän päästä, two nights onkin sama asia kuin tonight. ;)) hhehe, no sitten nainen kaivoi nurkan takaa kypärän ja huusi poikansa (hyvällä tuurilla 15-vuotias) luoksemme.. Meikäläinen kattoo kauhuissaan vuorotellen skootteria, poikaa, naista ja minun rinkkaa.. :D No eikun lätsä päähän ja menoksi! :D Valtaisa rinkkani survottiin kuskin jalkojen eteen poikittain ja meikäpoika hyppäsi taakse käsilaukku olalla. Ja voin kertoa, että alkuun pelotti aivan hitokseen! Salla voi suomessa todistaa, että en ole rohkeimpia kyydissä olijoita, kun en ihan kamalasti luota toisten ajotaitoihin, kun omani on niin ylivertaiset. ;) Poika vauhdissa huikkasi, että olen sitten sinun kaveri ja et maksa mitään, jos poliisi kysyy. Eli ihan laillisin keinoin taas mentiin. Noo, poika viiletti miljoonaa kinttupolkuja muistuttavilla kaduilla. Minulla ei ollut hajuakaan missä me mentiin. Kadut olivat sen levyisiä, että toivoin vain rinkkani puolesta ettei ketään tulisi vastaan. Sanoinkin pojan koltiaiselle, että enemmin rikot tämän skootterin kuin rinkkani, se on kultaakin kalliimpi! :D Ja toimi, rinkka selvisi hengissä! Ja vähemmän tärkeänä, itsekin selvisin hengissä. Tosin jos olisimme johonkin rysäyttäneet, niin ratsastuskypäränikin olisi ollut miljoonakertaa turvallisempi. Ei paljon niin mahtavat lentäjänlasit kypärässä päätäni olisi suojelleet. No loppujen lopuksi täytyy sanoa, että se oli oikein hauskaa itse asiassa, pientä ekstremeä. :DD

Itselleni ominaiseen tapaan ei tämäkään reissu nyt mennyt aivan kommelluksitta läpi.. Tosiaan heti ensimmäisenä päivänä poltin itseni aika pahasti. Sitten yksi päivä huomasin, että hittolainen.. Päässä on vekki ja aika hyvä kuhmu.. Ei tietoa mistä se on tullut, liekkö kyntänyt tuolla meren pohjaa vai mitä lie koheltanut unissani. :D Eli jatketaan samaan malliin ja seuraavaksi tyypit jännitetään, että miten käy miun viisumin kanssa… Mie sanon, että saattaa ihan muutama kirosana ja itkukin tirahtaa, jos Perthissä meikäläinen laitetaan seuraavaan mahdolliseen koneeseen.. Jee jee.. Eli nyt kaikki, peukut ja varpaat pystyyn, että tää likka pääsee maahan takas! Leikitään nyt sitten tulella oikein urakalla..

Kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa

Kuten sanottu: I’m living a dream! And I love it!!

Paula